Nybyn ruukki eli Olhavan lasitehdas

Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin vuonna 1681 Uuteenkaupunkiin, seuraava Somerolle 1700-luvun puolivälissä. Suomen kolmas lasitehdas perustettiin Iin Olhavaan. Olhavan lasitehtaan eli Nybyn ruukin perusti oululainen kauppias Johan Nylander vuonna 1782. Tehdas valmistui käyttökuntoon vuoden 1783 lopulla. Lasihytissä oli tuolloin lasiuuni ja kuusi työpajaa, venytysuuni, kolme kuivausuunia, jäähdytysuuni, tuhkauuni ja hiekkauuni. Lasinvalmistus alkoi vuoden 1784 loppupuolella. Nylander hankki tehtaaseen kuusi lasinpuhaltajamestaria, joista viisi oli ulkomaalaista. Kun tehtaan laajennus vuonna 1787 valmistui ja toinen lasiuuni otettiin käyttöön, työpajoja oli toiminnassa yhdeksän, ja seuraavana vuonna yksi lisää. Uusia lasinpuhaltajia palkattiin näihinkin hytteihin. 1700-luvun lopussa Nybyn ruukissa oli työntekijöitä 91, näihin aikoihin tehdas oli maan huomattavin lasitehdas. Nylander kehitti ruukin alueesta oman pienen kylän. Vuonna 1790 yhdyskunta sai oman järjestysoikeuden, joka käsitteli tehtaan piirissä sattuneita riita-asioita.

Olhavan tehdas tuotti pääasiassa vihreätä mutta myös valkeata ikkunalasia sekä pulloja, mm. paksumahaisia viidenkin kannun vetoisia viinaputeleita. Nylander vei huomattavan osan tuotantoaan aluksi Tukholmaan, minne hän oli perustanut myymälän. Näin hänen hankettaan naureskellen epäilleet oululaiset, jotka olivat tottuneet hakemaan lasinsa Tukholmasta, joutuivat edelleen ostamaan sen sieltä, mutta nyt Oulun lähellä valmistettua lasia jouduttiin tuomaan takaisin lähelle syntysijojaan. Nylander on tässä tuskin tehnyt tahallista kiusaa, vaikka sellainen taipumus hänessä lieneekin vahva ollutkin ( Raili Rytkönen: Suur-Iin historia 1700-1870).

Nybyn tehdas vaikutti ympäristöön monin tavoin: lasitehdas tarvitsi raaka-aineekseen tuhkaa, jota läheisissä Etelä-Iin, Pohjois-Iin ja Olhavan kylissä valmistettiin. Tehdas tarvitsi myös tervaa, halkoja sekä tukkeja, sillä sen yhteydessä toimi saha ja telakka. Ympäristöön säteilevään vaikutukseen voitaneen laskea myös Nylanderin oma toiminta pitäjäläisten hyväksi, mm. hampun- ja pellavansiementen osto Liivinmaalta ja sen ilmaisjakelu Iin asukkaille heti tehtaan perustamisaikoihin. (Nybyn lasitehtaan asiakirjoja 1786-1799).

Sara Wacklin on kuvannut hovineuvos Johan Nylanderia teoksessaan Satanen muistelmaa Pohjanmaalta. Nylander kuvataan teoksessa teräväpäiseksi ja kaupallisesti nerokkaaksi, joskin tunteettomaksi. Olhavan lasitehtaan tuotantoa on nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan museossa. (Lähde: Raili Rytkönen: Suur-Iin historia 1700-1870. Kajaani 1978 sekä Suur-Iin Historia 1870-1925. Kajaani 1989)