Suur-Iin hallinnon historia

Hallinnolliseksi pitäjäksi Ii muodostettiin vuonna 1445. Tähän Suur-Iihin eli Iin hallintopitäjään kuuluivat Iin lisäksi seuraavat kylät: Haukipudas, Kiiminki, Yli-Ii, Yli-Kiiminki, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Simo, Taivalkoski ja Ranua. Iin pitäjästä erotettiin vuonna 1639 Pudasjärvi kirkkopitäjäksi, mutta hallinnollisesti tämä suhteellisen vähäväkinen seurakunta ei itsenäistynyt koko vuosisadalla, vaan pysyi joka suhteessa Iin hallintopitäjän osana. Vuonna 1608 Simo, Simonniemi ja Maksniemi siirrettiin hallinnollisesti Kemin pitäjän yhteyteen. Nykyisen Ranuan eteläosa oli Iin puolen miesten eränkäyntialuetta. Iin pitäjään kuuluvan Kiiminginjoen suulle perustettiin v. 1630 Haukiputaan kappeli. Rukoushuonekunnaksi perustettiin v. 1691 Alakiiminki. Ylikiimingin kappeli perustettiin vuonna 1732 Kiiminkijoen keskijuoksulle. Ylikiimingin kappelikirkko rakennettiin v. 1747. Kuivaniemi sai kirkkonsa vv. 1761-1762 ja Haukipudas v. 1762.
(Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia. Osat II-V)

Vuonna 1865 annetun kunnallisasetuksen mukaan kukin seurakunta, niin emäseurakunta kuin kappelikin, tuli muodostamaan oman itsenäisen kunnan. Itsenäisiä kuntia Suur-Iihin tuli näin ollen Ii ja sen kappeli Kuivaniemi, Kiiminki ja sen kappelit Haukipudas ja Ylikiiminki sekä Pudasjärvi ja Jokijärven rukoushuonekunta. Puoli vuosisataa myöhemmin aloittivat toimintansa vielä Ranuan (1917), Yli-Iin (1924) ja Posion (1926) kunnat ja seurakunnat. Näin Suur-Iin pitäjä levitti asutusta ja synnytti ympäröiviin jokivarsiin ja erämaihin vuosisatojen kuluessa useita kappeleita, seurakuntia ja lopulta uusi kuntiakin. Näiden uusien kuntien väkiluku kasvoi miltei keskeytyksettä noin sadan vuoden ajan. Viime vuosikymmeninä kehityksen suunta jälleen muuttui ja useiden entisen Suur-Iin kylien väkiluku vähenee nykyisin varsin voimakkaasti. Kasvavia Suur-Iin kuntia ovat nykyisin enää Ii, Haukipudas ja Kiiminki.
(Lähde: Raili Rytkönen: Suur-Iin historia 1700-1870. Kajaani 1978).

Historiallisena aikana on Ii tunnettu kauppapaikkana jo 1300-luvulla. Historiallisissa lähteissä Ii mainitaan ensi kerran v. 1374. Iin satama oli silloin todennäköisesti jo markkinapaikkana. Olaus Magnuksen kuvausten perusteella on päätelty, että Iin tärkeimmät vientitavarat olivat tuolloin kalat, ennen kaikkea lohi, ja turkikset, joita vaihdettiin Tukholmassa laivattuihin tavaroihin: Etelä-Ruotsin vehnään, rukiiseen ja palkoihin, Saksasta tuotuihin huonekaluihin ja koristeisiin, Englannin ja Flanderin verkaan, Espanjan ja Portugalin suolaan ja viineihin. Kustaa Vaasan määräyksestä 29.9.1531 Pohjois-Pohjanmaalla oli neljä luvallista kauppapaikkaa: Tornio, Kemi, Oulu ja Ii.

Kuivaniemen kunta erosi Iin kunnasta vuonna 1867 omaksi kunnakseen.

Iin ja Kuivaniemen kunnat lakkautettiin 31.12.2006, ja 1.1.2007 perustettiin uusi Iin kunta.